MLL: Lasten palvelut kuntavaalien tärkein teema

11.1.2017

Lasten palvelujen kuten varhaiskasvatuksen, koulun ja vapaa-ajan toiminnan painoarvo kunnissa kasvaa, sillä ne jäävät sote- ja maakuntauudistuksessa kuntien vastuulle. Kuntiin tarvitaan päättäjiä, jotka tuntevat lasten oikeudet ja ymmärtävät lapsuuden merkityksen. Lapsiystävällinen kunta on hyvä kaikenikäisille.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton kuntavaaliohjelma muistuttaa, että hyvinvoinnin perusta luodaan lapsuudessa. Lasten ja nuorten palvelut ovat kunnalle kannattava investointi, joka maksaa itsensä monin kerroin takaisin pienentyneinä korjaavien palvelujen kustannuksina ja syrjäytymisen vähentymisenä.

Suuret hyvinvointi- ja terveyserot ovat ongelma, jota sote-uudistuskin pyrkii ratkomaan. Eroja voidaan vähentää kiinnittämällä erityistä huomiota varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Laadukas varhaiskasvatus, jossa on riittävästi koulutettua henkilökuntaa ja kohtuullisen kokoiset lapsiryhmät, tukee lapsen kehitystä ja oppimista, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja ja ehkäisee syrjäytymistä.

Opetukseen ja turvalliseen oppimisympäristöön on satsattava nykyistä enemmän. Nyt oppimistulokset ovat laskussa ja lähes joka viidenneltä nuorelta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Kiusaaminen ja koulujen sisäilmaongelmat ovat merkittävä uhka lasten hyvinvoinnille ja oikeuksille.

Kunnan maksuton tai kohtuuhintainen vapaa-ajan toiminta on keino taata kaikille lapsille harrastusmahdollisuus ja tukea terveellisten elämäntapojen omaksumista. Kunnan tuki kansalaisjärjestöille edistää kuntalaisten hyvinvointia ja kunnan elinvoimaa. Tukemalla vapaaehtoistyötä ja osallistamalla kuntalaisia itse järjestämään toimintaa, vahvistetaan samalla perheiden omia voimavaroja ja lisätään yhteisöllisyyttä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta maakunnille on varmistettava, että kunnan palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Tämä edellyttää toimivia yhteistyörakenteita maakunnan ja kuntien välille ja perhekeskustoiminnan kehittämistä. Perhekeskustoiminnassa palveluja kehitetään hallinto- ja sektorirajat ylittäen ja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Perhekeskusmalli kokoaa lasten ja perheiden palvelut ja eri toimijat yhteen. 

MLL korostaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tuntemista. Lapsen oikeuksien sopimus on kuntia velvoittavaa lainsäädäntöä, joten kunnan päättäjien on tunnettava lasten oikeudet ja edistettävä niiden toteutumista. Päätösten lapsivaikutukset on arvioitava ja arvioinnin tulokset otettava huomioon päätöksenteossa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin kuten vammaisiin lapsiin, maahanmuuttajataustaisiin lapsiin, kodin ulkopuolelle sijoitettuihin lapsiin ja köyhissä perheissä eläviin lapsiin.
 

Lisätietoja:
johtava asiantuntija Esa Iivonen, p. 075 3245 521, esa.iivonen(a)mll.fi
pääsihteeri Milla Kalliomaa, p. 075 3245 552, milla.kalliomaa(a)mll.fi
viestintäjohtaja Liisa Partio, p. 040 580 8984, liisa.partio(a)mll.fi
 

Tavoitteena lapsiystävällinen kunta

1. Hyvinvoinnin perusta luodaan lapsuudessa
2. Varmistetaan laadukas varhaiskasvatus
3. Varmistetaan turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö
4. Tarjotaan jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastamiseen
5. Luodaan lasten ja perheiden palveluista toimiva kokonaisuus
6. Ehkäistään aktiivisesti hyvinvointi- ja terveyseroja
7. Edistetään lapsiperheiden kohtuuhintaista asumista
8. Turvataan vapaaehtoistoiminnan edellytykset
9. Arvioidaan päätösten lapsivaikutukset
10. Kirjataan lasten oikeuksien edistäminen kuntastrategiaan


MLL:n kuntavaaliohjelma kokonaisuutena

Suomeksi: http://www.mll.fi/?x34302=30502953
På svenska: http://www.mll.fi/?x34302=30735995