|
Keskustelemalla apua lasten kaverisuhteiden tukemiseen MLL:n ja Folkhälsanin lasten kaveruussuhteita selvittäneeseen kyselyyn vastanneilla vanhemmilla on pääsääntöisesti myönteinen käsitys lastensa kaverisuhteista. Enemmistön mielestä on tärkeää, että kiusaamisesta keskustellaan. Vain neljä prosenttia vastanneista koki, että kiusaamisasioihin kiinnitetään liioitellusti huomiota. Kyselyssä selvisi, että vanhemmat kaipaavat apua kaverisuhteiden tukemisessa. Vastanneista vanhemmista 38 prosenttia ei tiedä, miten tukisi lasta, jos tällä ei olisi kavereita. Viidesosa vastaajista ei tiedä, miten tukisi lasta, jos lapsi tulee kiusatuksi. Lisäksi noin 16 prosenttia ei tiedä, miten tukisi lasta, jos tämä kiusaisi muita. Moni vastaaja koki tietävänsä, miten toimia kaveripulmissa. Siitä huolimatta he ovat kiinnostuneita ystävyyssuhteisiin liittyvästä lisätiedosta. Esimerkiksi miten toimia, jos oma lapsi tulee kiusatuksi tai kiusaa muita, miten auttaa pettymysten käsittelyssä, miten tukea lapsen vahvuuksia sekä miten auttaa lasta ylläpitämään kaveruuksia. Vastaajilta kysyttiin myös, millaisessa muodossa he toivoisivat tukea ja apua lasten kaverisuhteiden vahvistamiseen. Vastaajat arvostivat suuressa määrin keskustelua päiväkodin henkilöstön kanssa. Monet pitivät hyvänä tukimuotona myös keskustelua muiden huoltajien kanssa. Enemmistö suosi nettiä tiedonlähteenä, internettiin tukeutui 86 prosenttia vastaajista. MLL:n ja Folkhälsanin tekemässä kyselyssä selvitettiin vanhempien käsityksiä kiusaamisesta ja lastensa kaverisuhteista sekä siitä millaista tukea vanhemmat toivoisivat tukeakseen lapsena kaverisuhteita. Kysely oli suunnattu 3–6-vuotiaiden lasten vanhemmille. Kyselyyn vastasi syksyn 2015 aikana 859 henkilöä, joista suomenkielisiä 700.
|