Nuoret eivät uskalla kertoa lähiaikuisen tekemästä väkivallasta
26.5.2015
|
Nuorten voimakkaan pahoinvoinnin taustalla on usein lähipiirin heihin kohdistamaa kaltoinkohtelua ja väkivaltaa, joka jää piiloon. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukipuhelinkokeilussa selvisi, että nuoret eivät uskalla kertoa fyysisestä tai seksuaalisesta väkivallasta ammattilaisille. Väkivalta salataan erityisesti silloin, jos sen tekijä on oma lähiaikuinen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) toteutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman Lastenasiaintalo-hankkeen (LASTA) yhteydessä tukipuhelinkokeilun väkivaltaa kokeneille lapsille ja nuorille. Kokeilu liittyi Valtioneuvoston kanslian tulevaisuusselontekoon. Tukipuhelinkokeilun taustalla oli Lasten ja nuorten puhelimessa tehty havainto, että voimakkaan masennuksen ja ahdistuksen sekä viiltelyn taustalla on usein nuoren kokema kaltoinkohtelu. Kokeilussa Lasten ja nuorten puhelimeen soittaneille lapsille tarjottiin mahdollisuus keskustella kokemastaan fyysisestä tai seksuaalisesta väkivallasta asiaan perehtyneen työntekijän kanssa. Monesti tukipuhelimeen ohjattu nuori oli elänyt vaikeassa tilanteessaan pitkään, eikä ollut kertonut siitä kenellekään. Yleisimmin esteenä oli se, ettei nuorella ollut tietoa tukimahdollisuuksista, eikä hän tiennyt, mitä kertomisesta seuraisi. Nuoret eivät myöskään aina luottaneet ammattilaisiin. Monessa tapauksessa nuori oli jo ammattiavun piirissä, mutta ei ollut uskaltanut kertoa työntekijälle perheen todellisesta tilanteesta ja väkivallan kokemuksistaan. Voimakkaan pahoinvoinnin syyt ja esimerkiksi kaltoinkohtelun kokemukset jäävätkin usein piiloon. - Nuoret eivät pysty jakamaan esimerkiksi hyväksikäyttökokemuksiaan kenellekään, etenkään silloin kun hyväksikäyttäjä on oma lähiaikuinen, sanoo Auttavien puhelin- ja nettipalveluiden päällikkö Tatjana Pajamäki. - Nuoret tarvitsisivatkin parempaa ohjausta ja henkilökohtaista motivointia palveluihin hakeutumiseen. Niitä tarvittaisiin etenkin silloin, kun nuoren turvallisuus on vaarantunut tai häneen on kohdistunut rikos, lisää Pajamäki. Tukea ja rohkaisua avun hakemiseen Tukipuhelinkokeilun tarkoituksena oli tukea ja rohkaista nuorta sekä madaltaa kynnystä viranomaisavun hakemiseen. Samalla nuorille annettiin tietoa avun hakemisen mahdollisuuksista ja kerrottiin mahdollisen rikosprosessin kulusta. Nuoret kokivat erityisen hyväksi sen, että he saivat keskustella työntekijän kanssa anonyymisti ja itselleen sopivina aikoina. Tärkeää oli myös ikätasolle sopiva keskustelutapa ja kiireettömyys. Keskustelujen pituuksia ei rajattu ja useat puhelinkeskusteluista kestivät kaksi tuntia. Nuorille oli tärkeää saada puhua myös ihan tavallisista asioista. Väkivaltaisissa oloissa kasvaneella nuorella on paljon pelkoja ja hän on jatkuvasti varuillaan. Siksi nuorten on tärkeä saada tietoa oikeuksistaan sekä siitä, kenelle ja miten he voivat omista kokemuksistaan kertoa ja minkälaisia asioita siitä voi seurata. Nuoria pelottavat asiat liittyivät yleensä käytännön asioihin kuten siihen, mitä vanhemmille tai itselle tapahtuu kertomisen jälkeen, miten asuminen hoidetaan tai ketkä kaikki asiasta saavat tietää. Nuoret, jotka olivat jo ammattiavun piirissä, kertoivat että heille on ollut raskasta että he ovat joutuneet kertomaan asioistaan monta kertaa eri työntekijöille. Tukipuhelimessa sama aikuinen otti aina nuoren kokemukset vastaan. - Tärkeää olisi, että nuoren uskotukseen valitsema aikuinen seuraisi nuoren tilanteen kehittymistä ja olisi tukena mahdollisimman pitkään, sanoo Tatjana Pajamäki.
Lisätietoja: Auttavien puhelin- ja nettipalvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki, p. 075 3245 422
Tukipuhelinkokeilu väkivaltaa kokeneille lapsille toimi Tekesin rahoituksella 1.8.2014 - 31.3.2015. Kokeilu oli osa Valtioneuvoston kanslian tulevaisuusselontekoa eduskunnalle. Tulevaisuusselonteon valmisteluun liitettiin ensimmäistä kertaa uusien toimintatapojen nopeita kokeiluja yhteistyössä loppukäyttäjien kanssa. MLL:n Lasten ja nuorten puhelin päivystää joka päivä numerossa 116111. Puhelut ovat luottamuksellisia ja soittajille maksuttomia. Puheluihin vastaavat MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset päivystäjät |