Lapsi on ihana, mutta arkeen kaivataan apua

30.6.2016

Pienten lasten vanhemmat iloitsevat vauvan hymyistä, arjen jakamisesta puolison kanssa ja lapsen kasvusta. Suurin osa vanhemmista kaipaa myös apua arjen askareisiin sekä aikaa parisuhteelle ja harrastuksille. MLL:n Mitä kuuluu, vanhempi? -kyselyyn vastasi 1035 eri-ikäisten lasten vanhempaa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdessä Otavamedian kanssa toteuttamassa kyselyssä selvitettiin minkälaista tukea lapsiperheet toivovat. Kyselyn teemoja olivat vanhemmuuden ilonaiheet, huolet ja elämän kolhut, yksinäisyys ja vertaistuki, tuen hakeminen ja saaminen sekä mediassa käytävät kasvatusaiheiset keskustelut.

Vanhemmilta kysyttiin kokemuksia sekä julkisista palveluista että sukulaisilta ja tuttavilta, järjestöiltä ja verkosta saatavasta tuesta. Vertaistuella ja keskusteluilla samassa tilanteessa olevien kanssa on suuri merkitys pikkulapsiperheen jaksamiselle.

Tukea on esim. se, että voi mennä leikkipuiston vauvaryhmään ja sanoa, että oli ihan paska yö ja olen aivan poikki, ja toinen kuuntelee ja antaa kahvimukin käteen.

– Myös isovanhemmilta ja muilta läheisiltä saatua apua arvostetaan perheissä. Suurin osa isistä ja äideistä kaipaa enemmän aikaa parisuhteen hoitamiselle, mutta apua toivottiin myös kotitöiden hoitamiseen. Äidit erityisesti toivoivat mahdollisuutta levätä ja nukkua, MLL:n asiantuntija Jenni Helenius sanoo.

Pyytämättä saatu apu ilahduttaa

Pienten lasten perheissä huolia aiheuttavat elämänvaiheeseen liittyvät ongelmat kuten huonosti öitään nukkuva vauva tai imetyksen ongelmat. Perheissä koetaan myös kriisejä, esimerkiksi jos lapsi vammautuu, mielenterveys perheessä horjuu tai vanhempi sairastuu. Avovastauksissa tuli esille parisuhteen haasteet ja vaikeat erotilanteet. Tilastojenkin mukaan erot ovat yleisiä perheissä, joissa on pieniä lapsia. 

Läheiset koetaan perheissä tärkeäksi voimavaraksi, mutta moni kokee myös ristiriitoja isovanhempien kanssa esimerkiksi kasvatusasioista tai joutuessaan huolehtimaan heidän ongelmistaan. Osa vanhemmista koki jäävänsä ilman tukea, vaikka olisi sitä tarvinnutkin. Tukea ei joko saa silloin, kun sitä tarvitsee tai sitä ei uskalleta hakea, koska tilanne tuntuu vaikealta tai asia on niin arka.

Tukea on vaikea hakea, kun on omat tunteet niin pinnassa että tuskin pystyy edes puhumaan.

– Tärkeää olisi, että niin ammattilaiset kuin läheisetkin kysyisivät pienten lasten vanhemmilta useammin, että mitä sinulle kuuluu ja tarjoaisivat käytännön apua, Helenius sanoo.

Parasta on kaikki se tuki, mitä ei tarvitse erikseen pyytää. 

 

MLL toteutti yhdessä Otavamedian kanssa Mitä kuuluu, vanhempi? -kyselyn, jonka vastaajiksi kutsuttiin 0–18-vuotiaiden lasten vanhempia. Kaikkiaan Mitä kuuluu, vanhempi? -kyselyyn vastasi maaliskuun aikana 1035 vanhempaa, joista 610 oli 0–3-vuotiaita lapsia. Nyt julkaistussa yhteenvedossa käydään läpi 0–3-vuotiaiden lasten vanhempien vastauksia. Syksyllä 2016 julkaistaan lisää tuloksia kaikista vastauksista.

 

Haastattelupyynnöt
tiedottaja Eveliina Kutila (1.7. asti)
p. 075 3245 580, eveliina.kutila(a)mll.fi

viestintäjohtaja Liisa Partio (4.7. alkaen)
p. 040 580 8984, liisa.partio(a)mll.fi