Vakavat aiheet yleistyvät MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa

Lasten ja nuorten puhelimeen, nettikirjepalveluun ja chattiin tulevat yhteydenotot koskevat yhä useammin hyvin vakavia aiheita. Viimeisen viiden vuoden aikana masennuksen ja ahdistuksen tunteisiin sekä itsetuhoisiin ajatuksiin ja itsensä vahingoittamiseen, kuten viiltelyyn liittyvien yhteydenottojen osuus on kasvanut. Vuonna 2014 Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavissa palveluissa vastattiin yli 30 000 yhteydenottoon.

Viiltelyä, masentuneisuutta tai itsemurha-ajatuksia koskevien yhteydenottojen osuus oli viime vuonna 7 % kaikista yhteydenotoista. Osuus on kaksinkertaistunut, sillä vielä 2010 niiden osuus oli 3 %. Eniten muutos näkyy 15–17-vuotiaiden yhteydenotoissa, joista kaikkein vakavimpien aiheiden osuus vuonna 2014 osuus oli noussut 19 %:iin. Vuonna 2010 osuus oli 10 %.  Viime vuosina vakavat aiheet ovat alkaneet yleistyä myös 12–14-vuotiaiden yhteydenotoissa.

Lasten ja nuorten puhelimessa, nettikirjepalvelussa ja chatissa vastattiin yli 30 000 yhteydenottoon.

Vastattujen puheluiden määrä kasvoi yli tuhannella edellisestä vuodesta. Myös chat-keskusteluja käytiin runsas sata enemmän. Myös Nuortennetin keskustelupalstalla julkaistujen viestien määrä nousi useita satoja.

Lasten ja nuorten puhelimeen yhteyttä ottaneet nuoret kokivat, että mieltä painaviin asioihin oli vaikea pyytää ja saada apua aikuisilta.

- Monet nuoret pohtivat tarkkaan sitä, onko oma huoli riittävä tai tarpeeksi iso, että siihen voisi käyttää ammattilaisen aikaa. Nuoret varovat kuormittamasta aikuisia, vaikka heillä olisi useampia psyykkiseen terveyteen liittyviä pulmia, jotka ovat vaikeuttaneet elämää jo pidemmän aikaa, sanoo Auttavien puhelin- ja nettipalvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki.

Koulut merkittävässä roolissa

Koulujen oppilas- ja opiskelijahuollolla on merkittävä tehtävä lasten ja nuorten ongelmien varhaisessa havaitsemisessa ja avun saamisessa. Koulujen ammattilaiset ovat monesti ainoat tukipalvelut, jotka ovat helposti lapsen saatavilla, ja jotka lapset tuntevat. Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin tulleiden yhteydenottojen perusteella lasten ja aikuisten kohtaamisissa kouluissa on vielä paljon kehitettävää.

Tapaamisissaan ammattilaisten kanssa monet nuoret kokivat tulleensa riittämättömästi kohdatuiksi tai ymmärretyiksi. Lapset ja nuoret viestittivät myös, että heidän arvioitaan omasta voinnistaan ei oteta tosissaan. Myöskään heidän ajatuksiinsa pahan olon syistä ei keskitytä tai niitä vähätellään.

Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki velvoittaa kuntaa tarjoamaan opiskelijoille kuraattorin ja psykologin palveluja. Nuoret eivät kuitenkaan koe tulevansa kohdatuiksi ja kuulluiksi, koska aikaa yksittäisissä tapaamisissa ei ole tarpeeksi, eikä aikoja saa riittävän usein.

- Yhteydenottojen perusteella nuoret eivät myöskään välttämättä tiedä kenen puoleen ja millä tavoin kääntyisivät erilaisissa ongelmissaan. Tämän vuoksi monen lapsen tai nuoren huono olo jää piiloon. Nuoret voivat huonosti, mutta monesti kukaan ei tiedä kuinka huonosti, harmittelee Auttavien puhelin- ja nettipalvelujen suunnittelija Satu Tallgren.

Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin tulleiden yhteydenottojen pohjalta on koottu koulujen oppilashuollon avuksi tarkistuslista, joka kehottaa pohtimaan muun muassa sitä, miten lapsia ja nuoria neuvotaan avun hakemisessa ja miten lapsen ikä huomioidaan kohtaamisessa aikuisen kanssa.